Postpartum eri kulttuureissa
Synnytyksen jälkeinen aika on mullistava ja intensiivinen vaihe uuden vanhemman elämässä. Länsimaisessa yhteiskunnassamme uudet äidit eivät useinkaan koe ympäröivän mailman osoittavan vahvaa arvostusta tätä käänteentekevää postpartumaikaa kohtaan. Monissa muissa kulttuureissa äidistä huolehtiminen synnytyksen jälkeen on kuitenkin vahvana perinteenä ja sen on ymmärretty parantavan perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Näissä kulttuureissa postpartumia nähdään tavanomaisesta elämästä poikkeavana vaiheena, jolloin vastasynnyttänyt äiti tarvitsee tukea arkisten askareiden ja mahdollisten vanhempien lasten hoidon kanssa.
Ymmärretään, että äidin henkinen ja fyysinen lepääminen ja toipuminen on tärkeä niin hänen omien voimavarojen keräämisen kuin imetyksen onnistumisen kannalta. Eri maanosien postpartumaikaan liittyvissä perinteissä ja rituaaleissa on mielenkiintoisia erikoispiirteitä ja toisaalta perinteissä on yhdenmukaisuutta: Äidille halutaan tarjota mahdollisuus levätä synnytyksen jälkeen, syödä ravitsevia ruokia ja tarjota läheisten tukea kotiaskareiden hoitamiseen.
Zuo Yue Zi on kiinalainen lapsivuodeajan perinne, jonka yksinkertaisena tavoitteena on antaa vastasynnyttäneen äidin levätä kuukaudeksi samalla kun isoäidit ja perheen muut naispuoliset sukulaiset hoitavat päivittäiset kotiaskareet. Vastasynnyttäneen äidin ainoana tehtävänä on vauvan ruokkiminen ja lepääminen. Zuo Yue Zi -perinteeseen kuuluu myös äidin kehon lämpimänä pitäminen ja tähän halutaan päästä pitämällä äiti sisätiloissa, ruokkimalla hänelle tietynlaisia, lämpimiä ruokia sekä välttämällä hiusten pesun. Äidin emotionaalista kuormitusta halutaan vähentää pitämällä sosiaalisia kontakteja minimissä ja jopa kieltämällä häntä lukemasta kirjoja tai katsomasta televisiota.
Japanissa ja Intiassa vastasynnyttäneet äidit saattavat palata kuukaudeksi tai pidemmäksi ajaksi oman äidinsä kotiin saamaan häneltä ja muilta sukulaisiltaan ympärivuorokautista tukea ja hoitoa postpartumiin. Nigerian igbot harjoittavat omugwo -perinnettä, jossa pariskunnan jompikumpi äiti tarjoaa vastasynnyttäneelle äidille apunsa. Isoäidit haluavat tukea imetyksen onnistumista, joten maidontuotannon ylläpitämiseen tarjotaan tulisia ruokia sekä vellejä. Isoäidit tarjoavat myös hierontoja ja istumkylpyjä äideille. Omugwon tavoitteena on tukea äidin kokonaisvaltaista lepoa ja toipumista synnytyksestä ja näin lisätä perheen hyvinvointia.
Latinalaisamerikan kulttuureissa 40 päivän jakso synnytyksen jälkeen on la cuarentena, jolloin synnytyksen jäkeinen äidin ‘avoin’ keho ‘sulkeutuu’. Äidin läheiset, kumppani ja sukulaiset tarjoavat hänelle tukea arkisten askareiden hoitamiseen. Ravitsemukseen panostetaan eri latinalaisamerikan kulttuureissa esim. tarjoamalla tietynlaisia yrttijuomia tai keittoja. Vatsan sitominen ja faja -vöiden pitäminen on myös osana perinteitä, näillä rituaaleilla halutaan tukea äidin vatsan palautumista. Näissä kulttuureissa rajoitetaan äidin peseytymistä ja kylpemistä, sillä sen uskotaan lisäävän äidin sairastumisriskiä.
Globalisaation myötä monet vanhat perinteet ja rituaalit ovat muuttaneet muotoaan mutta samalla lisääntynyt mahdollisuus oppia muiden kulttuurien postpartumperinteistä on lisännyt ihmisten syvempää ymmärrystä aihetta kohtaan. Voimme nähdä, että kautta kulttuurien ja historian on tiedetty äidistä huolehtimisen olevan tärkeä rituaali niin perheen kuin yhteisön hyvinvoinnin tukemiseen.
Liisa Hildinger
on koulutettu doula, imetysohjaaja ja sertifioitu synnytysvalmentaja. Voit olla Liisaan yhteydessä sähköpostitse doula@liisasilvana.com tai vierailla hänen sivuilla www.liisasilvana.com.